Elämäsi tärkeimmät sekunnit

Hei urheilija!

Heti alkuun pahoitteluni, etten ollut eilen seuraamassa lähetystä elämäsi tärkeimmästä kilpailusta. Ymmärrän, että niihin muutamiin sekunteihin tiivistyi vuosikausien työ ja olen pahoillani, etten ollut
todistamassa suoritustasi. Olin töissä. Iltavuoron aikana toisessa tiimissä menehtyi asukas, ja päivittäisten töiden lisäksi osalleni tuli pitää muistohetki menehtyneen asukkaan arkun äärellä. Kaupan
kassajonossa keräilin vielä päivän tapahtumia kokoon, enkä enää muistanut kisoja ollenkaan.

Katson satunnaisesti netin urheilu-uutiset ja iloitsen aina, kun huomaan sinun menestyvän. Emme ole koskaan tavanneet kasvokkain, mutta silti muistan sinua joskus iltarukouksessani: pyydän, että Luoja varjelisi sinut pahasta ja että voisit kunakin kilpailupäivänä yltää parhaimpaan mahdolliseen suoritukseen. Luulen, että meitä kaltaisiani on muitakin: ihmisiä, jotka emme ymmärrä, mitä ammattiurheilijan elämä on. Emme tiedä, millaista on noudattaa tarkkaa ruokavaliota tai kuinka paljon taustatyötä ja harjoittelua menestyminen vaatii. Tai miltä tuntuu kuulla palaute, kun kovasta valmistautumisesta huolimatta menestystä ei tulekaan. Minun kaltaiseni ihmiset eivät välttämättä osaa sanoa juuri päättyneiden olympialaisten jälkeen, pidetäänkö seuraavat olympialaiset kolmen vai viiden vuoden kuluttua tai kilpaillaanko Kalevan Kisat Tampereella vai Turussa. Voimassa, nopeudessa ja ketteryydessä häviämme aina.

Urheilija, jos istuisimme samaan pöytään sinun kanssasi, arkielämämme erilaisuus voisi hämmentää meitä molempia. Urheilija, toivon kuitenkin, että lähipiiriisi kuuluisi joku meidän joukostamme. Tiedäthän, se vähän
erikoinen tyyppi, joka… hmm, no, tiedäthän… .Menestyksen päivinä et ehkä tarvitse tämän joukon edustajia mihinkään. Jos kuitenkin jonakin päivänä (ei tietenkään sinun kohdallasi, mutta jonkun toisen ehkä) käy niin, että menestyksen päivät päättyvät, niin arvaatko mitä? Me olemme yhä täällä.
Joku meistä voi ehkä auttaa asuntoasioissa ja toinen tarjoutua muuttoavuksi. Meidän joukostamme löytyvät ne, jotka tuntevat sinut etunimeltä. Sentit ja sadasosasekunnit eivät olekaan kaikkein tärkeintä.
Kun paikkasi kisakoneessa nappaa nuori alle 20-vuotias tulevaisuudenlupaus eivätkä sponsoritkaan enää ole sinusta kiinnostuneita, meidän kesähöntsään olet tervetullut mukaan. Tai jos oikein hurjiksi heittäydytään, tulisitko meidän mukana sunnuntaina kirkkoon? Olen kuullut huhun, että on olemassa joku, joka välittää ja haluaa aidosti parastasi. Joku, joka on valmis armahtamaan ja voi tuoda elämään jotain, mitä harva pystyy tarjoamaan. Tulevaisuuden ja toivon.

Jenni Sisto KRIK Sastamala