”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:18-20)
Siinä oli se tuttu lähetyskäsky… Ei siis lähetysehdotus, -toive tai -suositus. Eikä edes vahva lähetyssuositus, vaan lähetyskäsky.
Kotipaikkakuntani murteessa on erikoinen tapa puhella kyläilykutsusta. Meilläpäin kylään ei aina kutsuta, vaan joskus myös käsketään. ”Virtaset käskivät kylään sinne uudelle kesämökilleen.” Jos ja kun Jeesus tässä Matteuksen evankeliumin kohdassa käskee seuraajiaan menemään ja tekemään, niin…. Vai onko sittenkin kyse enemmän siitä, että hän kutsuu?
”Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääkseen heidät saarnaamaan ja valtuuttaakseen heidät karkottamaan saastaisia henkiä”. (Mark.3:13-15)
En ole aiemmin pysähtynyt tätä ajattelemaankaan, mutta kyllä tässäkin tutussa kohdassa käsketään ja kutsutaan… Toimintamalli tosin on jotenkin sielunhoidollinen: Jeesus valitsee, Jeesus kutsuu olemaan kanssaan, Jeesus lähettää, Jeesus valtuuttaa.
Olin aikoinani mukana eräällä lähetyksen esikoulutuskurssilla. Siellä eräs vieraileva luennoitsija haastoi meitä opiskelijoita näin: ”Älkää lähtekö lähetystyöhön! Mutta jos kuitenkin lähdette, älkää tulko sanomaan, ettei teitä varoitettu!”
Jossakin muualla joku toinen on ohjeistanut tähän tapaan: ”Niin kauan kun voit olla lähtemättä lähetystyöhön, älä lähde.” Myös tällaisen ohjeen olen kuullut: kannattaa hangoitella vastaan viimeiseen asti, jos epäilee, että Jumala olisi kutsumassa johonkin. Sitten, kun ei enää jaksa hangoitella vastaan, niin… Saattaa siis olla, että jonkun osana on kaiken pohdinnan, kypsyttelyn ja vastaan hangoittelun jälkeen todeta vain, että EVVK (en voinut vastustaa kutsumusta).
”Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.” (Matt. 16:25)
Millaista matkaevästä voisi pakata mukaan oman kutsumuksensa kanssa kamppailevalle? Lainaan rippikoululaisten kiteyttämää elämänviisautta. Seuraava oivallus on vastaus lähetystyön teemapäivän kysymykseen ”Mitä sinun ikäisesi nuori voi tehdä lähetystyön hyväksi omassa kotiseurakunnassaan?”
Vastaus: ”Rukoilla, toivoa parasta ja laittaa rahaa kolehtiin.” Ihmisen mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, ja eikös lähetystyö ollut alun alkujaankin Missio Dei, Jumalan lähetys? Ja meitä kutsutaan olemaan siinä mukana.
”Minulle on annettu kaikki valta ….. olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti”.
Pohdittavaa: Ai mää vai? Ai nyt vai?